Esittely 

 



Tervetuloa kotisivuilleni!
Olen Milla ja asun perheineni "korpikuusen kannon alla" Rengossa joka on nykyään osana Hämeenlinnaa.
Perheeseeni kuuluu Merivartija mieheni Hannu sekä lapsemme Tia, Niko ja Nea.
Perheessämme asuu myös sijoitettuja lapsia, jotka asuvat meillä jotkut pidemmän, ja jotkut lyhyemmän aikaa.

Kävin kasvattajan peruskurssin vuonna 2007 ja kennelnimen sain samana vuonna.
Ensimmäinen Minaros pentue syntyikin elokuussa 2007 Newfoundlandinkoiralleni Maddelle, Kultakedon Mona Magdalena.

Tavoitteenani on kasvattaa mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia perhekoiria joilla on kuitenkin käyttöominaisuudet tallessa.
Haluan säilyttää koirilla nuo rotuominaisuudet, jotta ne edelleenkin sopivat siihen työhön mihin ne on aikoinaan jalostettu.
Iloisen lisäpotkun kasvatukseeni saan, jos kasvattieni omistajat käyvät näyttämässä pentujaan näyttelyssä. Siitä saan omaan työhöni lisää työkaluja ja näen, olenko mennyt kasvatuksessani oikeaan suuntaan.

Kotonani asuu tällä hetkellä 5 koiraa. Niiden kanssa käyn metsälenkeillä ja hiljaa kulkiessamme saatammekin törmätä laiduntaviin kauriisiin tai peuroihin.
Käymme myös läheisissä järvissä ja lammissa uimassa.

Newfoundlandinkoirat ovat kasvatustyöni innoituksen lähde. Haluan säilyttää tuon ihanan ruskean värin rodussa, mutta myös sen rotuominaisuudet.
Haluan myös, että iso koira saisi elää pitkän terveen elämän ja panostankin nöffien terveyteen toivoen, että pystyn tekemään osani rodun eteen.

Labradorinnoutaja ariel tuli, näytti ja opetti. En ollut koskaan ajatellut labradorinpentuja tehdä. Ensin ajattelin, että kasvattajia on paljon suomessa, jotka asiansa osaavat ja ovat rotuun sitoutuneita vuosikymmeniä.
Sain kuitenkin hyvän avun urosvalinnassa ja tuen tiineysaikana arielin kasvattajilta, joten uskalsin asiaan ryhtyä. Ja kun koira on näin kaunis, kiltti ja terve! Niin onhan se tilaisuus käytettävä hyväksi :o)
Ariel sai aivan ihanat kolme pentua joista varmasti kuullaan vielä.

Valkoinen Länsiylämaanterrieri Lady tuli minulle vuosien etsinnän jälkeen. Olen aina ihastellut tuota upeaa rotua. Lady syntyikin 30-vuotis päiväni kunniaksi, joten totesin sen olevan "merkki".
Todellinen merkki olikin. Voiko koiraa enempää rakastaa?
Ladyn kanssa olen käynyt muutamissa näyttelyissä ja lady on tehnyt meille yhden pennun.
Pipsa tuli pitkän etsinnän jälkeen. Pipsa haettiin Ruotsista Kenel Highlind Crestista. Tarkoitus on yrittää pysyä westiekasvatuksessakin vielä mukana ja ajanhermolla.

Saksanpaimenkoira on meidän molempien "alkurotu". Hannun perheessä on aina ollut sakemanneja.
Itselläni oli nuorempana sakemanniuros, jonka kanssa harrastin tokoa (harrastelijana) sekä rauniohakua.

Trimmaan itse koirani ja otan myös asiakaskoiria vastaan.
Kuulun rotuyhdistykseen jokaisessa rodussa.
Kuulun myös Suomen kennelliittoon sekä Suomen koiran kasvattajat ry (SuKoKa:an) ja seuraankin tapahtumia aktiivisesti.


Muut harrastukseni 



Harrastuksiini kuuluu myös Islanninhevoset. Ensimmäisen Islanninhevoseni Rökkvi frá Bakka-Landeyjum:in sain vuonna 1989. Siitä lähti harrastus joka vei sydämeni.
Rökkvi on nyt jo vihreämmillä laitumilla.
Vuosien varrella olen omistanut muutaman issikan sekä shetlanninponin.

Tällä hetkellä minulla on 2 hevosta. Tamma Sokkadís frá Steinnesi, jonka ostin Islannista varsana.
Se jäi Islantiin kasvamaan ja laitettiin tiineeksi siellä. Suomeen tultuaan, se seuraavana kesänä synnytti tammavarsan, joka sai nimekseen Nería frá Vehkomaa. Myös nería on meillä.

Hevosten kanssa kilpailen islanninhevosten askellajikilpailuissa. Sokkadís on ratsunani niissä tällä hetkellä.
Nerían koulutuksen jälkeen myös sillä on tarkoitus kilpailla.
Kasvatan ajoittain myös varsoja. Toivon laadun korvaavan määrän myös tässä harrastuksessa ;o)

Lempipuuhiini kuuluu myös rauhalliset ratsastus hetket maastossa.
Mikään ei ole sen nautinnollisempaa, kuin hiljaisella metsätiellä, lintujen laulun tahtiin, töltätä omalla hulmutukalla.